And They Lived Happily Ever After.

Näin hämärimmän unen ikinä:
Olin käymässä lastentarhassa vierailul, kertomas lapsille inkvisitiosta ja sen tärkeydestä. Siel oli paljon nuorii töis, mm. yhden mun kaverin pikkusisko (14 v) ja joku sen kaveri.
Mä aloin lauleskelee jotai "Oispa edes hasista..."-laulua, jonka sanat tottakai keksin itse. Just ku oli ehtiny laulaa tota, niin katoin et mitä vittua, vitusti budia pakastepussis lelurekan perän sisäl. Katoin mun kaverin pikkusiskoo ja se katto sellasel oudol katseel, ja sanoin äänettömästi sille et "haluun tästä pikkuse".
Otin sen pussin ja menin helvettii. Arvasin et ne oli sen mun kaverin pikkusiskon, Iidan kamat. Joten katoin sitä pussii, siel oli tosiaa budia, ja budist pyöriteltyi palloi. Otin niit budipalleroit (sulone sana :D) sielt ja laitoi taskuu.
Menin takas lastentarhalle, ja ne istuki siin ulkona (se tarha oli jotenki oudosti siin Toripuistikolla? :D ) Ja ne molemmat näytti yhtäkkii ryvettyneilt, iha narkeilt melkee. Sanoin, et niide pitää antaa mulle sitä budia ja ne oli et "okei...". Ne pelkäs, koska olin inkvisitiojohtaja. Sit siin Toripuistikkoo vastapäät on ollu joskus huoltoasema, mutta nykyää koko alue on hiekkaa. No täs unes se oli vehree piha, josta lähti sairaan pitkät ja leveet puuportaat ylös stadionille. Joo, siel oli stadion, ja se oli vitun iso, ja vei ison alueen.
Me jäätii sin portaide yläpäähä sellaselle tasanteelle, ennen lipunmyyntipistettä sit jointille niide tyttöje kaa ja katottii et ei saatana, et koko Rovaniemi tulee tänne, ne kiipes niit portait ylös. Stadionin kello näytti aikaa 4:20 pm. ja 4:30 pm. alkoi RoPs:in peli stadionil. Me vaa vedettii jointtii, ihmiset käveli sisää ja makso siin. Sit megakuumotukset sii unes ku äiti ja isosiskoki oli tulos siel alempana, ajattelin et ei perkele nyt jään kiinni. No sit muistin, ja sanoin tytöille et "Tuol on mun äiti, mut älkää ressatko, se ei jostai syyst haista kannabista."
Ne moikkas, puhalsin savut melkee niide naamalle samal ku moikkasin niit. Sit siel tulee äijä, hirvee bodari, kaljupää jolla oli partaa. Sil oli kans pitkä nahkatakki ja niittihanskat ja huulis snakebitesien kohdalla jotku 20mm venytykset, sellaset sarvet ja niide lisäks viel septumvenytys. Se tuli siihe mun naama etee ja sano tosi matalalla semiräkäsel äänel et "Oonks nähny sut jossai aiemmi?" Vastasin vaa et "No enoo ainakaa sua nähny aiemmi." Se vaa sano siihe et "Älä tuu mua vastaa enää, capish?" Sanoin et selevä.
Paukkuje jälkee lähettii sit siit, ja mietin et toi jäbä on salee se mies joka on tappanu mun isän. Sit tuli viel ilotulitus, ja siin oli outoi, kotilon näkösii pyörivii juttui, jotka oli ehk erikoisint koko unes. Sit vaa polteltii siin ja hengattii.
Samaises unes olin tosiaa inkvisitiopartion johtaja. Inkvisition tarkoitus oli kitkeä ruotsalaisuus pois Suomesta, johdin Lapin inkvisitiota. Mulla oli aina povaris USP-pistooli (kuva vasemmalla) ja ajoin mustaa, isoa maasturia. Oikeastaa mulla oli aina vitusti aseit mukana takin alla, mulla oli pitkä, nilkkoihi asti oleva musta nahkatakki. Unessa ammuskelin ruotsalaisia, raidasin niide kämppiä ja kaikkee. Tyyliin potkasin oven sisää ja tapoin kaikki. Kun unessa olin töissä, ja metsästin ruotsalaisia, niin niissä kohdissa satoi, AINA.

Usein myös pidin hirttäjäisiä Samponaukiolla. Polttelin aina blunttii ja kun heitin sätkätumpin maahan, niin hirtto pistettii täytäntöön.

Kerran partioni toi luokseni Katjan, mun hyvän ystävän, ja sanoi, että hänet tulisi hirttää, koska hänen vanhemmat on ruotsalaisia. En voinut kieltää sitä, joten esitin etten edes tunne Katjaa, ja hänet vietiin Samponaukiolle hirtettäväksi. No, menin hirttolavalle, jossa Katja odotti naru kaulassa. Poltin bluntin puokkia Katjan kanssa, ja samalla salaa vähän sahailin Katjan hirttoköyttä veitsellä. Sitten kuiskasin Katjalle, että olen pahoillani ja kerroin, että kun hänen lava hänen allaan tiputetaan, köysi katkeaa, ja hän päätyy lavan alle, mistä lähtee tunneli. Käskin häntä juoksemaan ja pakenemaan toiseen maahan.
Ja Katja pääsi pakoon. Samoissa hirttäjäisissä, kaksi ruotsalaista yritti tappaa  minut ja nappasin kainalovöistäni kaksi pistoolia ja levitin käteni ja posautin molemmilta samaan aikaan päät tohjoksi. Sain aplodit :D
Löysimme partion kanssa hataran, itsekasatun mökin metsän keskeltä. Siellä asui ruotsalaisäiti ja sen muksu. Koska olin Lapin inkvisitionjohtaja, oli minulla etuoikeus mennä yksin sinne. Joten menin sisään ase kädessä. Sisällä oleva äiti huusi suomeksi, että "ei saa ampua, perkele!" joten laskin aseen. Näin lapsen, se oli n. 2v tummaihoinen, kiharatukkainen tyttölapsi. Sanoin äidille, että lähtee äkkiä juoksemaan pois, ja että mä otan sen lapsen ottolapseksi. Niin myös sitten tapahtui. Kun tulin metsästä muksun kanssa, sanoin partiolle, että menee sen äidin perään. Laitoin bluntin (kuva alhaalla) huuleen, sytytin sen ja menin kotiin lapsen kanssa, ja Saara odotteli minua kotona. Hän ihastui lapseen, ja nimesimme sen Blueksi.
Saara kyseli, että mistä olen löytäny sen lapsen. Lähdimme siis ajamaan ja menimme maasturillani metsään josta lapsen löysin. Jätimme Bluen autoon ja menimme käymään mökissä. Sisälle päästyämme taloa alkoi saartaa skunkit jokapuolelta. Otin kaksi mac-10 (kuva alhaalla) asetta takkini alta ja aloin tykittää skunkkeja. Joku niistä ehti suihkuttaa meidät, ja lähdimme sitten juoksemaan autolle. Kotona sitten jouduttiin käymään kahdestaan, minä ja Saara, pesemässä haju pois tomaattimehulla.
Sitten viikonloppuna oli isot bileet, karnevaalit tai jtn. (Ja täs unes Rovaniemi muistutti kamalasti Oulua.) Keskustan puisto oli samanlainen kuin Oulussa. Olimme siinä ja näin ruotsalaismiehen jota olimme metsästäneet, joten tusautin siltä pään paskaksi ja sen jälkeen pistin bluntin suuhun. Blue ja Saara oli kotona, joten hengasin kavereiden kanssa.
Sitten vastaan tuli se körmy, jonka olin tavannut stadionilla.
Se alkoi aukomaa päätään ja sanoin et "Vittu nyt kuuntele. Mä oon Lapin inkvisition johtaja, ja voin pidättää tai tappaa sinut jos häirittet tai käyttäydyt uhkaavasti." Näytin inkvisitiohihamerkkiäni. Se päätti käydä päälle joten vedin sitä kunnolla turpaan. Unessa osasin nimittäin kamppailulajeja :D
Sen jälkeen jatkoimme torille, ja siellä oli ilotulitus, jossa oli taas niit ympyränmallisia, kotilon näkösii pyörivii ilotulitusjuttui. Äiti oli siellä, ja kerroin sille siit tyypist jota vedin turpaa, ja kysyin onko se tappanu mun faijan. Äiti vaa halas mua ja sanoi, että älä etsi isäsi murhaajaa. Myöhemmin illalla tapasin uudestaan sen miehen, ja se sanoi, että tietää miksi olin niin tutun oloinen. Se johtui kuulemma siitä, että olin aivan kuin ilmetty isäni nuorena. Hän kertoi myös, että oli tappanut isäni. Joten annoin takkini kavereille, ja aloin tappelemaan. Pieksin sitä äijää eeppisesti, ja mulla (ja sillä miehel) oli kaikkii ninja-aseita. Taistelimme katanoilla, ninja-pampuilla ja heittelimme ninjatähtiä.
Kun olin lopulta saanut miehen kenttään, otin saappaastani revolverin, ja sanoin "Hyvästi saatanan mulkku. Nauti olostas helvetin liekeis." ja blam, ammuin silt aivot katuun. Poltin sille jätkälle oman inkvisitioleiman ottaan, kuten tapana oli, että poliisit ja ihmiset tietää, että nimenomaan minä olen oikeutetusti tappanut sen.
Menin hakemaan takkini, otin blunttipaperia ja ruohopussin. Käärin kunnon bluntin, ja sitten me mentii bailaamaan. Ja kaikki jatkui hyvin, tein työni ja kotona oli aina rakastava tyttöystävä ja lapsi odottamas.

Bluntti

Mac-10

Aamulla kun heräsin, niin kaikki meni pieleen-

-Kaadoin kahvikupin pöydälle ja purasin kieleen.
Ei vaan heräsin Ylikylästä, kaverini luota. Oli tullu nostettua kuppia eilen. En edes tajunnut missä olin aluksi. No, nousin ylös ja paha olo alkoi pikkuhiljaa laskeutumaan vatsanpohjalle. Otin siis kupillisen kahvia infernaaliseen väsymykseen ja kehoni vastasi siihen välittömällä hylkimisreaktiolla. Naiset ja herrat, ei helvetti, että iski darra päälle. Tulipa mietittyä, että MIKSI JOIN TAAS. Suattana. Ei sitä vissii koskaa opi sitten. Kuunneltii siinä sitte 30 seconds to Marsia ja tuli hyvä fiilis. Tuli jäätävä ikävä Saaraa. Tarttee lohtua vissii darras :D Katsotaanpa sitten, että mitä tästä päivästä seuraa.
Tiedän ettei blogini ole yhtää kiinnostava, mutta asiaan tulee korjaus kun pääsen varaamaan sille aikaa.

Myöhään heräämistä ja outoja unia.

Tosiaan, alkaa järjettömästi vituttaa kun en tiiä et mikä mun kropassa on vikana. Ei tahdo millää herätä. Vaikka tänäänki heräsin klo 07:00, en ehtiny tajuta edes omaa nimeä, ja nukahdin uudestaan. Heräsin vartti sitten ja siksi päätin tulla tänne pakinoimaan siitä, kuinka vitutuskäyräni nousee erektion tavoin kattoa kohti, lennän lukiokursseilta ulos, ja päädyn ojan pohjaan laulamaan aikuista naista, pummaten röökiä ja kaljaa samalla. Mutta tämä ei ollut pääpointti.

Viimeyön uni:Viimeyön unessa oli jotain samaa kuin Lord Of The Rings-saagan viimeisen osan lopputaistelussa. Se alkoi siitä, että totesin olevani ihmisrotuinen sotilas, vähän niinku Aragorn, ja itseasiassa näytin jopa vähän Viggo Mortensenilta. Olin toisella, ns. "hyvisten" puolella odottamassa taistelun alkamista. Soli ihmiset vs. örkit. Suojelimme jotain mikä muistutti vähän LOTR:in Frodon taloa Konnussa. Paitsi, että siellä asui Liisa Ihmemaassa-elokuvasta tuttu kiireinen jänis, jota jostain perkeleen syystä piti sitten varjella armeijan kanssa. Talosta oli irronnut vaaleansininen ovi, jonka nostin ylös. Lähdin kävelemään vihollispuolelle, ovi kädessäni. Vein sen oven örkkien johtajalle, joka oli muute sama tyyppi kuin LOTR kolmosessa se örkkipomo. Sit totesin et "Tsiigaa ko mä oon nii vahva et voi heittää tään oven tonne mejä puolelle takasi!" Sit heitin sen. Juups... Sehä lens kolme metrii. Kaikki örkit käänty kattomaa, mut ei reagoinu mitenkää, ja käänty pois. Örkkien johtaja nauro räkäsesti, nosti miekan ilmaa ja huus "HYÖKKÄYKSEEN!", käänty mun puolee, otti olkapäästä kii ja sano löyhkäävällä, käheällä henkäyksellä et: "Koita löytää takas omalle puolelles." No mä menin. Sit kun pääsin perille niin VITTU KUKAA EI TEHNY MITÄÄ :D Ne vaa nojaili seiniin, ja poltti röökiä huuli pitkällä. Menin tökkii niit ja kyselin et "Mitäs perkelettä te laiskottelette!? Tulitte niin kaukaa puolustaa kaikkee tätä! NYT YLÖS!" mut ne oli ihanku ei ois kuullukaa. Katoin vaa et siel oli jotai muitaki vihollisii ku örkkei, ja niil oli oranssit kaavut. Juoksin sinne ja sivalsin pari kuoliaaksi. Sit yhden holvikaaren alla oli pikkutyttö, jolla oli tosi ilkee hymy, ja se piteli kädessää sauvaa, jonka molemmis päissä oli miekat, tämännäköiset: http://media.moddb.com/images/mods/1/13/12106/Elven_strider_sword.jpg
Sauvan sai ruuvattua myös kahteen osaan jolloin sai itselleen tietenkin tuplamiekat.
Lähdin hyökkäämää pikkutyttöä päin, se torjui kaikki iskut helposti ja melkei osu muhun. Sit se juos etäämmäs, ruuvas sauvan keskeltä kahtia, ja yhdisti miekat jollai jännällä tavalla painavan näköiseksi heittoaseeksi. Se heitti mua sillä monta kertaa, ja se heittoveitsijuttu meni tosi likeltä, ja koitin saada singottua miekalla sen muualle, mut ei onnistunu. Tytön heittoveitsijuttu teki viel bumerangi-liikettä, et se sai sen aina takas, ellei sitä just sinkaissu jonnekki helevettii. Sit eräs kaverini, Katja, päätti tulla apuun. No ei se tehny muuta ku seisoskeli siin. Se tyttö heitti mua taas sillä aseella. Päätin odottaa loppuun asti ennen väistämistä, että saan osuttua siihen miekalla. En osunu, odotin liian kauan, ja tunsin, kuinka lennän nurin, kun huppuni ja viittani vetää minut maahan. Heittoase oli nykässy mut vaatteista maahan kiinni. En päässy millää pois, se tyttö otti pienemmän veitsen vyöltään ja lähesty. Kun se oli mun kohdalla, otin tikarit vyltä, ja viilsin tytön akillesjänteet paskaksi, viilsin monta kertaaja huusin "KATJA TUU LEIKKAA MUT POIS! Kyllä mä jostai uudet vaatteet saan!!". Katja oli vaa et "oke." ja leikkas mut pois... Itseasias se tais olla kamoissa siin mun unes, sen silmätki oli iha lasittuneet ja se kävi iha hitaalla. Kaadoin tytön maahan, ja viilsin siltä molepien kainaloiden lihaksia kokonaan poikki! Se vaa itki ja huus ja aneli etten tapa sitä. Nostin sen ylös ja halasin. Se sanoi että haluaa meidän mukaa. Sanoin, että "Se olisi mukavaa, mutta sulla on huono ja ilkikurinen luonne. Sut on hemmoteltu piloille!". Se vanno että tekee muutoksen, joten otettii se mukaa ja annoin tytölle nimen "Malice"(=ilkikurisuus). Käytiin hoitamassa Malicen haavat, ja hakemassa mulle ehjät kuteet. Taistelu oli yhtäkkiä ohi, ja lähdettii. Meillä oli savannimaasturi venaas taistelukentän laidalla, joten minä, Katja sekä Malice mentiin sinne. Sit loppu-uni meni siihe et ajettii ihanko 2D-pelissä sellasta kuoppasta tietä, ja juteltii.
Tää 2D-maailma on vähän tän näkönen;
http://img.y8.com/system/screenshots/10847/original/extremetrucks.jpg
paitsi että me ajettii oikeelt vasemmalle (näin siis sen auton jossa oltiin kolmannesta persoonasta).
Ja se ei ollu noin pirteen näkönen. Oli vaa se maasturi, iha tasasen harmaa maa ja sillee. The End :D

Koulussa... Mikähä idea tässäkin nyt oli edes?

Ei hyvin alkanu päivä, heräsin siihe aikaa että molemmat aamubussit on menny, ja sain kuulla, että musta liikkuu huhua, että olen vitun nisti. No tässäpä ollaan hyppärillä sitte, 13.10 alkaapi sitte filosofian tunti, ja sit loppuu koulu. Ajattelin, että kun olen tälläinen syksy-ihminen niin vois mennä Kauppayhtiölle istuskelee kahville ja jutella ihmisten kaa henkeviä sitten. En tiedä mikä syksyssä on, se vaan saa aina jonku haikeen fiiliksen päälle, tekee mieli piirtää, tehdä lyriikkaa ja sen sellaista. Ja tuntuu, että on harvassa niitä joilla on sama fiilis syksyn suhteen. En tiedä vielä, että mikä tän blogin tarkoitus sinänsä on, kunhan perustin ku on ollu niin kauan mieles.

Todennäköisesti tänne tulee random pohdiskeluja ihan random asioista, ja kokemuksista. Ihan esimerkkinä: Minkä vitun takia kirahvin kieli on sininen ja mitä ääntä se kirahvi tekee? Tai minkä takia, ja kuinka helvetissä evoluutio kehitti meille aisteja, kuten kuulon. Ei niillä bakteereilla tai muilla ollu korvia, mutta siitä kun kattoo eteenpäin, nii onha alkeellisillakin maaeläimillä korvat. Että missä vaiheessa sitte evoluutio tajusi, että "AHAA! On ääntä! Tehdäänpä elin, jolla sen voi aistia!"

Blogin ulkomuoto on tälläne tylsä paska vielä, mutta tuunailen sitä kunhan ehdin ja jaksan.

Ei ole tällä hetkellä mitää järkevää kirjotettavaa, tälläistä soopaa vaan, mutta ky llä multa oikeesti irtoo kiinnostavii juttui sitte, kun sellaista tulee mielee.

Over and out, kirjottelen myöhemmin

No laitoin sitte sen blogin pystyy.

Niin kauan ollu harkinnan alla, joten tässä se nyt on. On kuitenki vähän kiire hetki, että selostampa lisää paskaa tänne myöhemmin :D